Hääkakut

Tämän vuoden alussa tein jotain mitä en ole ennen tehnyt: lupauduin tekemään kaverilleni hääkakut! Tähän saakka olen hääkakkukyselyihin vastaillut kieltävästi koska se on sellainen juhla johon en tahtoisi epäonnistuneita kakkuja luovuttaa. Kakuissa on monen monta työvaihetta joissa voi mennä pieleen, ja mitä valmiimmaksi ne tulee sen enemmän riskit kasvavat. Jännittävimpiä ja stressaavia on sellaiset seikat kuin mitä jos kostutusta tulee liikaa/liian vähän, ja yksi pahimmista on massan laitto. Se hetki kun olet kilon möntin kaulinnut ja on aika nostaa se kakun päälle, repeääkö se? Meneekö ihan ryttyyn? Väärään kohtaan? Sulaako se kakun päällä?? Puhumattakaan jos kakku pääsee luiskahtamaan käsistäsi lattialle.. 
Nyt olin kuitenkin lupautunut näitä tekemään, vieläpä kolme kappaletta!

Kakkuihin ei ollut minkäänlaisia toivomuksia, mutta kun siinä hieman kyselin, ehdottelin ja tiedustelin niin alkoi ideaa syntymään. Alkukesästä pidimme hääkakkupalaveria ja kaverini tulostamien kakkukuvien ja minun taitojeni rajoissa alkoi kakkujen lopullinen ulkonäkö muodostumaan täytteitä ja pohjia myöten. 




Käytin ensimmäistä kertaa Robertsin valkoista marsipaania. Olin siitä kuullut aiemmin pelkkää hyvää, sekä maun että käsiteltävyyden suhteen ja liityn tykkääjien porukkaan. Marsipaani oli hyvänmakuista, ei ollenkaan makea ja mantelinen vaan oikein hyvä, myös koostumukseltaan. Oli myös mukavaa käsiteltävää, eikä revennyt nostaessa.


Värjäsin massan shampanjansävyyn, koska kakkupahvi oli kultainen en tehnyt massasta kovin tummaa. Väreinä käytin ruskeaa elintarvikeväriä ja oranssia sokerimassaa. Kakkuihin varasin massaa reilu kilon per kakku. Koska massamäärä on noin suuri, ei olisi kiva jos tulisi värjättyä sitä väärän väriseksi joten värjäsin noin nyrkin kokoisen palasen kerrallaan jonka sitten hieroin isoon massapalloon. Näin värisävyjä pystyy säätelemään eikä värit pääse väärän sävyisiksi. Värjäämisen toistin noin kolme kertaa jolloin sain tahtomani sävyn.


Reunanauha oli yksi asia minkä tein ensimmäistä kertaa. Kakkuhelmen Pian kirjasta sain hyvät kuvalliset teko-ohjeet ja reuna olikin ihan helppo tehdä. :)


3v poikani piti huolen että aivan kommelluksetta ei kakkuja tehdä. Olin ensimmäistä pohjaa alkamassa leikkaamaan kun kävin ihan pikapikaa toisessa huoneessa ja niin oli pieni maistiainen käyty ottamassa. Onneksi olin varautunut tämäntapaisiin ongelmiin ja paistanut edellispäivänä vielä yhden ylimääräisen pohjan!



Liljat olen tehnyt käsin, joista lisää juttua täällä, perhosiin ja koristenappiin käytin muotteja. Koristeiden kuivuttua tomutin vielä helmiäistomuvärillä. 


Onnea tuoreelle avioparille!

Kakuissa oli 9 munan kaakaokakkupohja. Kolmessa välissä suklaamoussea, ylimpänä ja alimpana oli lisäksi vielä mansikanpaloja ja keskimmäisessä mustikkaa. Kostutus vaniljamaidoilla (vesi+maito+vaniljasokeri)
Pinta Robertsin valkoista marsipaania shampanjanväriseksi värjättynä. 
Reunanauha Robertsin extravalkoista sokerimassaa oli Ticcinosokerimassaa. 
Massan alla sokerikreemi vaniljalla maustettuna
Koristeet: täällä.

Hääkakkuprojekti oli kamalan ihana ja ihanan kamala. Stressi oli välillä valtava kun mietti kakkujen lopullista kokoa ja määrää ja sitä että mahtuvatko ne hääkakkutelineisiin, ja kuinka paljon varaan moussea per kakku ja mitkä ovat lopulliset kustannukset ym ym. Mutta täytyy sanoa että oli yksi kivoimmista projekteistani ikinä, pidän haasteista ja näissä sitä oli. Onneksi morsian itse oli tyyni näiden suhteen ja rauhoitteli että jos jokin menee pieleen niin sitten menee..  Kun kakut olivat tehty olin ihan tyytyväinen lopputulokseen vaikka tietenkin pientä muhkuraa massan pinnalla olikin havaittavissa ja pientä korjausta koristeissakin olisi ollut ja.. Mutta tuleekohan sitä koskaan sellaista kakkua, johon olisi 100% tyytyväinen? 

Valtavan suuret kiitokset KAIKILLE teille ihanille jotka autoitte, neuvoitte ja annoitte henkistäkin tukea kakkuprojektissani! :D Erityiskiitokset itse morsiamelle kun luotit kakut minun hoidettavakseni!



16 kommenttia:

  1. Todella kauniit kakut teit! Kyllä noihin voi olla täysin tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. :) Siihen nähden mitä ongelmia kuorrutuksessakin olisi voinut olla, olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Olisi ollut kamalaa jos kuorrute olisi repeillyt tai muuta vastaavaa. Tuo Robertsin marsipaani oli todella ihanaa käsiteltävää ja oli jopa hyvää. :)

      Poista
  2. Todella kauniit kakut ja herkät koristeet. Upeaa työtä, taas kerran :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Peggy! Ensimmäisiksi liljoikseni olen ihan tyytyväinen, olisivat ehkä saaneet olla suurempia mutta turha sitä enään on miettiä :)

      Poista
  3. Iha älyttömän kauniit o, kukat o nii elävän näkösiä ku ei oo suoraa muotista!! <3 Elä välitä, nii se jatkuu mullaki se The Täyellise Kakun -mettästys, ehkä se jonnai päivänä vielä tullee, muutaman kerra o päässy aika liki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi Anne! :) Muotti nopeuttaisi kyllä hieman hommia, kun nyt leikkelin ääriviivoja pitkin paperisen muotin mukaan, ja foliokupit (jotka ei ole yhtään_mun_juttu!) taittelin itse joten tuollaiset styroxkipot näihin olisi ihan luksusta :D

      Kukkia oli kyllä niin kiva tehdä että meni melkein lempparikukkasiksi, näitä aion opetella vielä enemmän.. :)

      Poista
    2. Mää käytän kukkien kuivattelluun foliolla vuorattuja munakennoja :D :D

      Poista
    3. Munakenno voisikin olla hyvä! Liljoissa kun tulee ne syvennykset kolmelle terälehdelle ja tuollaisesta kennostahan voisikin askarrella kupit, kiitti vinkistä! Pitää kokeilla :D

      Poista
  4. Tosi upeat kakut!:) On noiden tekemisessä ollut valtavasti työtä ja varmasti kova stressi. Kesähelteetkään ei ole ihan parasta mahdollista kakunteko aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Työtuntejahan näihin kertyy, useampana päivänä kun tekee ja vaiheita on monia. Suunnitteluun meni varmaan tuplatuntimäärät kun oli vähän hakusessa mikä kakun koko olisi oikea että saadaan korkeutta kolmelle täytevälille. Stressistä huolimatta tämä oli oikein kiva projekti, kun tekee jotain mistä pitää ei työmäärällä ole niin väliä. :)

      Poista
  5. aivan mahtavat kakut...upeaa työtä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilijaana kauniista sanoistasi! :)

      Poista
  6. Valloittavan upeat! Kaunista ja tyylikästä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)

Mustikka-valkosuklaakakku

Juhlimme viikonloppuna 13-vuotiasta esikoistani. Kahvipöytään tuli kolme kakkua, yksi niistä oli tämä johon kokosin hyväksi havaittuja täyt...