Appelsiini-suklaamoussekakku

Aurinkoista maanantaita! Vuoden kiireisin kuukausi menossa, sen huomaa postaustahdistakin. Pihalla on hommat käynnissä kuumimmillaan ja puutöitäkin piisaa kun ollaan kaadettu metsää. Mutta kyllä aina jossain välissä tulee häärättyä keittiössä ja leivottuakin, äitienpäiväksi valmistui tälläinen helppo kakku. 

Pidän appelsiinin ja suklaan yhdistelmästä joten tein pohjan appelsiiniseksi ja väliin sekä päälle tuli suklaamoussea. Pohjaa voi halutessaan kostuttaa appelsiinimehulla.



Vinkki! Paista kakkupohja mielellään jo edellisenä päivänä valmiiksi.


Appelsiinikakku
(20 cm)

3.5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
4 kananmunaa
225g voita
2.5 dl sokeria
1 appelsiinin mehu ja kuori

Lisäksi:
1 annos Suklaamoussea
1 dl kuohukermaa

- Mittaa kulhoon jauhot, leivinjauhe, sokerit ja voisulaa. 
- Riko munat toiseen kulhoon ja vispaa käsivispilällä hetki, niin että seos vaahtoaa. Lisää kuivien aineiden joukkoon. 
Lisää viimeisenä appelsiinin mehu ja kuoriraaste.

Voitele ja jauhota irtopohja kakkuvuoka. Kaada kakkutaikina vuokaan ja paista
uunin alatasolla 
175 asteessa n. 30 minuuttia. 

Anna kakun jäähtyä ja irroita vuoasta. 

Leikkaa kakkupohja keskeltä halki, kostuta appelsiinimehulla. 
Lisää puolet suklaamoussesta ja toinen kakkupohja päälle. Kostuta ja lisää loput suklaamoussesta päälle. Koristele kermavaahtokukkasin. 



Meren maku - Sari Spåra

Tänä keväänä julkaistiin kirja nimeltä Meren maku joka pitää sisällään herkkuja maalta, mereltä ja metsästä. Se on kirjoitettu meren äärellä Myrskylahdessa, ja kirjoittamisympäristön kyllä aistii kirjaa lukiessa ihanasti.
Kirjassa on kevään ja kesän ajankohtaan runsaasti ruokareseptejä, leivonnaisia, juomia, voita ja levitteitä, säilöntää, maustettuja sokereita ja suolaa ja paljon paljon muuta. Ne on valmistettu rakkaudesta ruokaan ja leivontaan sekä tuoreisiin raaka-aineisiin jotka on hyvin pitkälti oman maan satoa, unohtamatta luonnon omia antimia.

Kirjan on kirjoittanut Sari Spåra joka pitää myös Sweet Food O`Mine -blogia. Olin nähnyt pitkin kevättalvea kirjan valmistumisprojektista kuvia ja odotin innolla sen julkaisua. Kun se vihdoin ui tänne minun keittiöön saakka, ensimmäinen reaktioni oli hämmästys. Kirja oli ihan mielettömän paksu ja reseptejä oli todella paljon!


Talonlaajennuksen, miehen yrityksen perustamisen, puolivuotiaan pikkuisen ja perhe-elämän ohella Sari pyöräytti vielä tälläisen kirjan. Aikamoista! Kirja ei ole missään nimessä vain sutaistu äkkiä kokoon vaan siihen on panostettu ja uhrattu ihan älyttömän monta työtuntia, sen näkee kuvista ja sen näkee resepteistä. Osa resepteistä on perintöreseptejä joiden taakse liittyy jokin tärkeä ihminen tai tarina, sellaiset ovat kultaakin arvokkaampia. Niiden lisäksi Sari on avannut kirjassaan elämäänsä meille lukijoille, kirjassa kerrotaan mm. ensi hetkistä tulevaa kotipaikkaa katselemassa, kesäillasta, meressä uivista hirvistä.. 

Meren maku on raikas, luonnonläheinen, hyväntuulinen ja kaunis kirja joka on täynnä toinen toistaan herkullisempia reseptejä. Reseptit ovat kevään ja kesän antimista mutta käyvät ilmanmuuta myös ympäri vuoden. Ohjeet sopivat niin arkeen, kuin juhlaankin.
Rakastan ruuanlaittoa mutta kuluneen talven aikana se ei ole ollut mieluista, vain pakollista arjen ruuanlaittoa josta luistaisin mielelläni hetkenä milloin vain. Tämä kirja sai jälleen muistamaan että ruuanlaitto voi olla ihana asia ja innostus sitä kohtaan on jälleen herännyt. Innolla odotan tulevaa kesää ja sen mukanaan tuomia raaka-aineita, niin ruuanlaittoon kuin leivontaankin. Aion totisesti kokeilla Meren maku-kirjasta useampaa reseptiä, en malta odottaa että syreeni kukkii ja pääsen kokeilemaan siitä tehtyä mehua ja että pääsen leipomaan kehäkukkasämpylöitä ja maistelemaan savulohimoussea . Vaikka asutaan maalla, myös meillä on nyt Meren maku. 




Kirjasta oli kamalan vaikea keksiä ensimmäisenä kokeiltavaa reseptiä, siis ihan oikeasti. Reseptejä on yli 300, ja kun oli tarjolla ruokaa ja leivontaa, sekä erilaisia salaatteja ja jälkiruokia en meinannut osata päättä millään. Raparperikreemiä meinasin tehdä mutta monien mutkien kautta päädyin tähän kahvikakkuun. Kun kirjassa sanotaan että ohje on erään sukulaisen legendaarinen resepti, ei kakusta voi tulla muuta kuin täydellinen. Kakku olikin ihan mielettömän ihanaa, suussasulavaa ja pehmoista. Jos en olisi itse sitä leiponut, olisin uskonut että se on tehty perunajauhoihin, niin hieno rakenne kakussa oli. Suosittelen siis lämpimästi! 
Kuorrutuskin oli hyvänmakuista, se oli kiva siitäkin kun oli niin nopea valmistaa. Tarkoitus ei ole siis tehdä kinuskia, vaan vain keittää sen verta että sokeri sulaa. Ohjeella tulee suuri kakku, itse leivon tällä kertaa kolmessa pienessä vuoassa niin sain vietyä yhden kakun kyläänviemisiksi.


Pitsikakku
(n. 16 annosta)

100g voita
2 dl maitoa
4 munaa
4 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

vuokaan: voita, korppujauhoja

Kuorrutus: 
2 dl fariinisokeria
60 ml voita
60 ml kuohukermaa

- Sulata voi ja anna jäähtyä hiukan. Lisää maito voihin. 
- Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi ja valkoiseksi vaahdoksi. 
- Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää osissa voi-maitoseos ja jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Sekoita vain sen verran jotta aineet sekoittuvat. 
Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun n. 2 litran vuokaan.

Paista 180 -asteessa n. 40-50 minuuttia. 


Anna jäähtyä hetki ennen kumoamista. 

- Lisää kuorrutteen ainekset kattilaan ja lämmitä seos. Seos on valmis kun sokeri ja voi on sulanut. 
- Pensselöi seos kakun pintaan n. 3 kerrosta. 
Voit koristella halutessasi nonparelleilla.






 Kiitos Sari, ja lämpimät onnittelut mahtavasta kirjastasi vielä tätäkin kautta!




Kirja saatu arvostelukappaleena.







Raparperimuffinssit

Sain eräs päivä kivan nipun raparperia ja selailin leivontakirjojani miettien mitä niistä leipoisin. Löysin eestinkielisestä omenakirjastani lopulta kivan kuuloisen reseptin ja päätin kokeilla mutta tietysti raparpereilla. Ohje poikkesi hieman tekotavaltaan muista resepteistä niin kiinnosti siksikin kokeilla. 

Ohjeessa omena oli siis lisätty raasteena joten silppusin raparperin aivan pieneksi. Maistellessani muffinssia huomasin että ehkä olisi pitänyt jättää suuremmiksi paloiksi niin raparperin olemassaolon olisi huomannutkin. Eli, pilkotkaa raparperi mutta älkää liian pieneksi puruksi kuitenkaan. Ja jos lisämakua tahtoo raparperista, sipaise valmiin muffinssin pintaan raparpericurdia. 




Raparperimuffinssit
(maidoton)

( 12 kpl )

2 rkl öljyä
3 dl sokeria
2 dl raparperin paloja
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1/4 tl suolaa
1 tl kardemummaa
halutessaan 1 tl kanelia

Kuorrutusvinkki ( ei ole maidoton ) --> Raparpericurd


- Kuori ja pilko raparperi paloiksi. 
- Vaahdota sokeria ja öljyä noin minuutin verran. 
Lisää raparperinpalat ja kananmunat ja jatka vatkaamista muutaman minuutin verran. 
- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi muna-sokeriseokseen. 
Jaa paperiset muffinivuoat muffinipellille ja lisää taikina niin että ne täyttyvät 3/4.

Paista uuninkeskitasolla 
200 asteessa 15-20 minuuttia




Mustaherukkapiirakka

On taas se vuodenaika kun pakastimenperiltä kannattaa kaivella marjavarastot esiin sillä uutta satoa pukkaa kohta. Voi miten odotankaan tuoreita kotimaisia mansikoita! Meillä on mennyt talven aikana marjoja ennätysmäärä, mansikat ja mustikat loppuivat ensin, sen jälkeen lähti punaherukat ja puolukat ja nyt viimeisenä hävitellään mustaherukoita. 

Tämä piirakka ei ollut tulossa tänne blogiin alkuunkaan, sillä leivoin tämän sillä ajatuksella että saan puolikkaan  vaniljatangon käytettyä sekä jääkaapissa nököttävän kermaviilin ja mustaherukkanyssäkän pois. Mustaherukka ei ole suosikkimarjani joten oli vähän ennakkoluuloja.. Mutta vielä mitä, tämähän olikin tosi hyvää ja tälle päivälle piirakkaa jäi ohuen ohut siivu, hyvä että pysyy lautasella pystyssä. ;)



Mustaherukkapiirakka
( 1 piirasvuoka )

150g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl perunajauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte
1 prk kermaviiliä
2 kananmunaa
½ dl sokeria
½ vaniljatanko
n. 5 dl mustaherukkaa

- Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. 
- Lisää kananmuna pienemmällä teholla vatkaten. 
- Sekoita kuivat aineet sekaisin ja lisää voisokerivaahtoon. 
Painele jauhotetuin käsin piirakkavuokaan ja esipaista uunin keskitasolla
200 asteessa noin 10 minuuttia. 

- Halkaise vaniljatanko, kaavi lusikalla siemenet ja sekoita yhdessä kermaviilin, kananmunan ja sokerin kanssa. Ripottele marjat esipaistetun pohjan päälle ja kaada/lusikoi täyteseos pinnalle tasaisesti.
Jatka paistamista uunin keskitasolla uunista riippuen
20-30 minuuttia.

Maailman Fibromyalgiapäivä 12.5

Tänään vietetään Maailman Fibromyalgiapäivää. Päivän tavoitteena on saada sairautta tunnetuksi terveydenhuollossa ja yleisön keskuudessa. Lisäksi päivän tavoitteena on vaikuttaa fibromyalgiaa sairastavien palveluihin. Suomessa tätä teemapäivää on vietetty vuodesta 2008, yhdistykset kehoittavat tänä päivänä pukeutumaan purppuraan.




Fibro mikä?
 Se on oireyhtymä jota sairastaa huomattava osa väestöstä, eli noin 2-3%. Oireistossa keskeistä on krooninen kipu, useimmiten lihaksisssa, jänteissä ja nivelissä. 
Suomen Reumaliiton sivuilla kerrotaan näin: "Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia kipua lihaksissa. Fibromyalgia aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa. Tuki- ja liikuntaelimistön ohella potilaat kärsivät lepoa antamattomasta yöunesta ja heräämisestä alkavasta uupumuksesta." Sairauden synnystä ei osata vielä tänä päivänäkään sanoa mistä se johtuu mutta useita syitä on epäilty. Todennäköisesti siihen vaikuttavat useat eri tekijät joiden seurauksena tapahtuu keskushermoston herkistymisilmiö. Fibromyalgian hoitoon ei ole kehitelty vielä yhtään lääkettä.


Käsiin sattuu, lääkäriin?

Kerron nyt teille omia kokemuksia ja ajatuksiani..
Omat oireeni alkoivat samoihin aikoihin kun järjestelin mieheni syntymäpäiväjuhlia. Ensin kummastelin viikkoja kestävää sormien polttelua ja ranteiden kipeytymistä. Ajattelin sen johtuvan vaunujen työntämisestä pakkaskeleillä ja sivuutin koko asian. Juhlat läheni ja tekemistä riitti. Sormet ja nyt myös varpaat olivat kuin tulessa mutta päältä tuntuivat normaaleilta. Tiskatessa huomasin, että lämmin vesi tuntui taivaallisen ihanalta. Söin tulehduskipulääkettä kuurina, ajattelin että sillä tämä saadaan pois. Olen kärsinyt aiemmin tulehtuvista olkapäistä ja ajattelin tämän olevan samaa. Kivut pahenivat.  Polttelun lisäksi kuvioihin tulivat vihlaisut, tai pikemminkin terävät puukoniskut. Päätin, että kun juhlat on alta pois soitan lääkärille ajan. Harvemmin lääkärissä käyn, ja tunsinkin itseni ihan typeräksi lääkärin ajanhaaskaajaksi kun sain ajan suoraan reumalääkärille. Tunnen reumaa sairastavia, ja hieman hävetti mennä sellaisen lääkärin eteen joka varmaan nyt turhautuisi käynnistäni kun vähän jotain sormia ja jalkoja särkee..

Lääkäri tutki kädet, jalat, selän ja kropan liikkeet ja kyseli samalla kymmeniä kysymyksiä. Huomasin että ei hän pidäkään minua typeränä ajanhaaskajana, vaan todella kyseli ja kuunteli. Paineli kipupisteitä mitkä fibromyalgiatutkimuksissa kuuluu tehdä. Tutkittavia kipupisteitä on 18, ja noin 11 viittaa jo hälyyttävästi fibromyalgiaan. Minulla pisteitä oli 18. Lopuksi hän kysyi onko fibromyalgia minulle tuttu? Vastasin että ei.. nimi oli ihan outo ja mietin harmissani että nyt ollaan väärillä jäljillä. Ei minulla tuollaisia ole ja en nyt saakkaan tietää kivuilleni syytä. Hän sanoi että se on kipusairaus ja kertoi asiasta lisää. 
Lähdin sairaalalta ja hieman naurahtaen sanoin miehellenikin että lääkäri meinasi että mulla on joku.. kipusairaus..? Kuulosti omiin korviini samalta kun lapsille kerrotaan pääsiäispupuista.





Testejä ja odottelua

Kävin myöhemmin labrakokeissa, sylkirauhaskokeissa ja kaikissa mahdollisissa kokeissa ja odotin tietoa. Samaan aikaan kivut vain oli ja koveni ja mukaan astui lamauttava väsymys. Juhannusaika oli kylmintä vuosikymmeniin ja tuntui että olen aivan yhtä kohmeessa kuin luontokin. Särkee ja väsyttää. Tunsin itseni aivan huonoksi kun en pystynyt olemaan virkeä, tälläisissä tilanteissa itsensä syyllistäminen on raakaa. Kävin välillä lenkillä yksin ja itkin salaa pari itsesäälitippaa. Mikä minulla on?

Tuli elokuu ja diagnoosi: se Fibromyalgia. Sain kipulääkkeet ja seuraavalla lääkärikäynnillä totesin että ne on auttaneet hieman kipuihin. Myöhemmin olen ymmärtänyt olevani onnekas sillä kaikki eivät saa apua mistään lääkkeistä. Tähän ei ole omaa lääkettä, mutta paracetamolilla voidaan saada helpotusta oireisiin. Olen lukenut että tulehduskipulääkkeet päinvastoin pahentavat kipuja. Ehkä ajoissa aloitettu hoito auttoi, kun kroppa ei ollut ehtinyt liian kovaan stessitilaan. Alkoi hiljalleen tutustuminen uuteen elämäntilanteeseen. Netissä tuli kahlailtua paljon etsimässä tietoa ja hetken päästä huomasin että vertaistukikin olisi kiva. Liityin Reumaliittoon ja aloin saamaan Reuma-lehteä jota tulee 4 numeroa vuodessa. Lehdestä olen löytänyt samankuuloisia tarinoita kuin itselläni on, ja sain niistä huonoina aikoina hieman lohtuakin. Hakeuduin myös fysioterapiaan että saan aloitettua jälleen liikunnan mutta tällä kertaa ammattilaisen ohjaamana. Olin ihan täynnä kysymyksiä mutta ei ollut ketään ketä niihin vastailisi.


Säärystimet ranteisiin

Luin jostain jonkun naisen kuvailleen fibron kipua kokovartalohammassäryksi ja sen paremmin ei tätä voisi kuvailla. Jokainen joka tietää miltä hammassärky tuntuu, voi ehkä kuvitella miltä se tuntuisi jos se sijaitsisikin sormissa ja jaloissa. Joillakin potilailla ympäri vartaloa. Se liikkuu kuin revontuli ja vaihtelee koko ajan paikkaa.

Minulla on hyviä ja huonoja kausia tämän kanssa. Huonoina kausina kipuillaan, ja olo on hieman hermostunut ja levoton. Sellaisina päivinä pidän yleensä siivouspäivän, tehdään pihatöitä tai jotain jossa saa käyttää koko kroppaansa. Paikoillaan ei voi olla tai kipu ujuttaa jokikisen tuntemuksen sun päähän ja se saa olon toivottomaksi. Monesti tälläinen huono kausi tietää koleiden ilmojen alkamista, silloin lenkkeilläänkin säärystimet nilkoissa ja käsivarsilla. Liikutuin jouluna kun ihanat tuttuni olivat neuloneet joululahjaksi minulle ranteenlämmittäjät! Myös liikunta on itselleni erittäin tärkeää. Lenkkeilen niin usein kuin jaksan ja ehdin, välillä nilkkani kipeytyy tai jalat menettävät voimansa. Se on kropan tapa kertoa levon tarpeesta ja silloin onkin parin päivän jalkalepo. Pyrin näinä päivinä heiluttelemaan sitten vähän puntteja, treenata yläkroppaa tai edes venytellä. Pitäisi kyllä pyrkiä vähän useammin, myönnän!

Hyvinä kausina unohdetaan ottaa lääkkeet. Vielä liian usein tätä ei ole tapahtunut, mutta välillä. Kipuun tottuu ja turtuu, kun se on jokapäiväistä. Kun on päästy iltapäivään ilman kipua, se saa hymyn huulille.


Koko ajan syömässä

Ruokavalio on tärkeässä roolissa voinnissani, ja tänä keväänä olen sen avulla saanut olotilan balanssiin ja takana olikin lähes kolme kuukautta niin että aamulääkkeet sain jättää puoleen. :)
En noudata erityistä diettiä mutta koitan syödä säännöllisesti eli viidesti päivässä niin verensokerit pysyy tasaisena ja näläntunne pois. Hiilareiden tärkeyden opin myös. Kun ennen sain pudotettua painoa vähähiilarisella: ne sijoittuivat aamupuuroon ja treeninjälkeiseen ateriaan, niin nyt niitä on syötävä aamulla sekä kahdella aterialla tai muuten ei pää toimi. Olen pohtinut asiaa ja tullut tulokseen että se on kropan tapa taas kertoa mitä tarvitsen, fibroilla kun palautuminen kestää puolta pidempään kuin normaalisti.


Väsymys, uusi kirosana

Nyt koleiden ilmojen tullessa kivut ovat palanneet ja se tietää myös väsymyksen saapuvan. Kipua pahempana koenkin väsymyksen. Se lamauttaa ja se pysäyttää. Siitä on tullut minulle kirosana. Jokainen joka on kokenut vauva-ajan väsymyksen, osaa samaistua tähän. Lähes sama asia, mutta nyt ilman sitä vauvaa. Kuten kerroin aiemmin, kivuliaan jakson aikana voit tehdä ja liikkua unohtaaksesi edes hetkeksi tuntemukset mutta väsymyksen vallatessa et voi tehdä mitään. Pahimmillaan et edes nukkua, koska et nukahda. Kun et saa nukuttua, kroppasi ei korjaa kipukohtia. Tälläisinä hetkinä kokee olevansa maailman haurain ja huonoin, en kertakaikkiaan siedä sitä että olen toimintakyvytön. Joskus siihen auttaa vain lepo. Väkisin otetut päivänunet, useana päivänä perätysten sekä aikaisin nukkumaan iltaisin tuo ehkä jossain vaiheessa helpotuksen. Kroppa rentoutuu ja kivut lieventyy. Tässä kohtaa kiitän aina ymmärtäväistä perhettäni, heiltäkin tämä vaatii ymmärrystä ja kestämistä. Joogaa olen harkinnut kokeilevani myös, nyt kun on nettijoogiakin ja kaikkea. Mutta vielä ollaan tuossa harkinta-osiossa..


Paha paha sokeri

Luonnollisesti tämä sairaus vaikuttaa bloggaamiseenikin. Olen kohta blogannut kahdeksan vuotta ja tämä on jo niin osa mua että en osaa olla ilman. En ole käsityöihmisiä, siitä kiitos ala-aste-aikaiset käsityötunnit kun vasenkätiselle pistettiin virkkuukoukku käteen.. Mutta rakastan leipomista ja syötävien herkkujen kuten pikkuleipien ja kakunkoristeiden näpertelyä. Olen löytänyt siitä oman arjen pelastukseni, leivontaterapian. Saa nähdä kätensä jäljen ja mikä parasta, "käsityöt" eivät jää nurkkiin pyörimään.
Nyt on ajat muuttuneet sen verran, että kipeinä kausina postaustahti harvenee sillä väsymys voi olla niin kova että ei jaksa. Kipeinä kausina ei näperrellä pikkuleipiä tai kakunkoristeita, eikä leivota. Silloin pyrin välttämään myös sokeria sillä olen oppinut että se ylläpitää tulehduksia ja kipukausina se on viimeisin mitä tahdon kroppaani. Sokerin kokonaan jättäminen elämästä ja sen myötä olet ikuisesti terve, on kaunis ajatus mutta jos se olisi yksi ainoa vastaus kaikkeen niin jumankauta tämä maailma olisi terve! Olen päättänyt pysyä kohtuukäytössä. Silloin tällöin kakkupala, tai muutama kuppikakku ei tee olostani huonoa. Kun muu ruokavalio on kunnossa se kestää kyllä herkutkin. Irtokarkit olen huomannut olevan pahin viholliseni, jo viisi karkkia saa tunnin sisällä kämmenet "leimahtamaan tuleen". Karkkeja siis en enään uskalla syödä, toki joskus sortuu mutta silloin en kehtaa valitella kyllä oloanikaan..



Mitäs nyt sitten?

Hyvinä kausina virtaa on paljon, ja yleensä silloin inspiraatiokin kukoistaa ja kaikenlaisia projekteja tulee väsäiltyä. Hyvänä kautena tarkoitan sitä, kun kivut ovat lieviä ja en ole väsynyt. Silloin erityisesti olen perheeni kanssa, pelailemme lasten kanssa, käymme pyörälenkeillä, lenkkeilen, kokkailen, leivon, opettelin tekemään Youtube-videoitakin (löytyy hakusanalla Herkkuhovi) joiden parissa aika vierähtää yllättävän nopeasti.  Olen oppinut nauttimaan tälläisistä hetkistä ja arvostamaan sitä hyvää ja vähäkipuista olotilaa. Koskaan ei voi tietää mitä huominen tai seuraava viikko tuo tullessaan, että sataako vettä vai paistaako aurinko.




Reumaliiton sivuilta löytyy lisää tietoa Fibromyalgiasta- ja päivästä.
Facebook: Reumaliitto 
     


Jauheliha-riisipiirakka

Tämä ihana retrohenkinen piirakka on tehnyt paluun suomalaisiin herkku- ja juhlapöytiin. Eikä mikään ihme, onhan tämä piirakka hyvä suolainen niin illanistujaisiin kuin juhlavampiinkin tilaisuuksiin. Terhin keittiössä-blogissa tälläistä piirakkaa oltiin tehty jokin aika sitten ja intouduinpa minäkin tekemään monen vuoden tauon jälkeen. Sen jälkeen tätä onkin muutamilla synttäreillä tehtykin ja kovin on kiitosta ja kehuja sadellut.

Piirakka on helppo valmistaa sillä työvaiheet voidaan jakaa eri päiville. Rahkavoitaikinan voi valmistaa etukäteen jääkaappin, niinkuin myös jauhelihan ja riisin. Juhlapäivänä sitten kaulitaan, täytetään ja paistetaan. Jos juhlapäivänä on kiirettä, piirakan voi valmistaa myös edellisenä päivänä ja vain lämmittää sitten kahvittelun alkaessa.


Tällä ohjeella tulee uuninpellillinen piirakkaa eli on riittoisa. Suosittelen riisin kohdalla käyttämään suolaa rohkeammalla kädellä sillä maku tasoittuu yön aikana. Itse luulin jo pilanneeni piirakan liialla suolalla kun riisi-jauhelihaseosta maistelin, mutta seuraavana päivänä kun lämmitin piirasta juhliin maku oli tasoittunut. Eli, muistakaa lisätä hyvät mausteet niin ei tule mauton piirakka. :)


Rahkavoitaikina

250g maitorahkaa
250g voita
4 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta

- Kaikki ainekset nypitään ja sekoitetaan nopeasti taikinaksi. 
- Annetaan hetki levätä kylmässä. (tai yön yli)
Taikinaa voi käyttää piirai
siin, pasteijoihin ja joulutorttuihin. 


Jauhelihariisitäyte

400g naudan paistijauhelihaa
2 dl riisiä
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
suolaa, pippuria, paprikajauhetta, ripaus chilijauhetta maun mukaan
1 kananmuna
voiteluun: kananmuna

- Kuori ja pilko sipuli. Kuullota hetki pannulla öljyssä ja lisää jauheliha. 
Mausta ja paista kypsäksi. Lisää loppuvaiheessa pilkottu valkosipuli. 
- Keitä riisi kypsäksi. Sekoita jauhelihan joukkoon, lisää kananmuna ja sekoita. 

Jaa rahkavoitaikina kahteen osaan. Kauli toinen levyksi leivinpaperin päällä. 
Lisää jauhelihariisitäyte ja levitä tasaiseksi. 
- Kauli toinen taikinalevy ja lisää kanneksi. Pistele cocktailtikulla reikiä sinne tänne ja voitele munalla. 

Paista uunissa alatasolla kauniin ruskeaksi;
180 -asteessa kiertoilmalla n. 35 minuuttia
n. 220 -asteessa tavallisella paistolämmöllä n. 35-40 minuuttia. 
(uunikohtaisesti!)


Helpot ja nopeat reseptit -kategoria avautuu nyt!

Monella ollut varmasti sellainen tilanne että on saanut yllätysvieraita. Huomaavaiset yllätysvieraat tuovat tarjottavat mukanaan tai ainakin sen kahvipaketin. Joskus yllätysvieraat soittavat matkalta ja saatat saada ehkä tunninkin varoitusaikaa. Siinä välissä ehtii käydä talon ympäri tarkastamassa että kaikki on suurinpiirtein ok, hiekat lakaistua maton alle ja tiskit jemmattua tiskivaahtoon. 

Joskus ehtii jopa leipoa jotain nopeaa, niinpä päätin näin kesäkauden alkaessa ja vieraiden heräillessä talviuniltaan koota tänne helpot ja nopeat reseptit yhden linkin taakse. Keräsin jo joitain vanhempia reseptejä valmiiksi ja tässä loppukevään ja kesän mittaan niitä on tulossa säännöllisesti. Niin suolaista kuin makeaakin. 

Reseptit ovat sellaisia jotka ovat valmiina paistoaikoineen 30-50 minuutissa joten taatusti kyläilyyn kuin kyläilyyn löytyy ohjeita. 


Iiks - yllätysvieraita!


Kesän kuumin blogi

Tänään starttaa kilpailu jossa Blogirinki Median blogit kisaavat Kesän kuumin blogi-tittelistä. Kategorioita on kolme: lifestyle, leivonta ja ruoka. Äänestysaikaa on tämän toukokuun ajan eli 4.-31-5. Voittajat julkistetaan Blogirinki Median kesäjuhlissa 13.6.

Äänestäjien kesken arvotaan Arabian upea tuotepaketti (arvo 350€). Klikkaa siis itsesi kisasivustolle ja anna äänesi Kesän kuumimmalle blogille! :)



Katkaraputäyte

Katkaravut sopivat hirmuisen moneen kuten salaatteihin, täytteisiin, koristeluun esimerkiksi voileipäkakkuihin, kolmiovoileipiin, lapsena se oli yksi suosikkini myös pitsan päällä. Silloin asuimme lapissa ja siellä katkaravut tuntuvat olevan enemmän arkikäytössäkin kuin esimerkiksi täällä etelässä jossa niitä käytetään eniten ehkä juhlatarjottavana.

Tämän katkaraputäytteen on valmistanut tällä kertaa mieheni. Tällä ohjeella tulee iso määrä, eli jos on tarvetta pienempään satsiin puolita ohje. Tämä sopii patongin tai sämpylän kanssa tarjottavaksi tai vaikka vihreän salaatin kaverina. Raaka-aineita ei ole kamalan montaa ja silti täyte on todella herkullista.



Katkaraputäyte

500g katkarapuja
800g Kreikkalaista jogurttia
1 prk Cream Fraichea
½ sitruunan mehu
1 punasipuli
1 puntti tilliä
½ punttia persiljaa
3 keitettyä kananmunaa
suolaa, sokeria, ripaus cayennejauhetta

- Sulata katkaravut pakkauksen ohjeen mukaan. 
Sekoita ainekset keskenään, pilko kananmunat ja lisää katkarapujen kanssa.
Anna maustua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia ennen tarjoilua, mielellään yön yli. 

Tarjoa salaatin, patongin tai vaikka sämpylöiden kanssa.





Mustikka-valkosuklaakakku

Juhlimme viikonloppuna 13-vuotiasta esikoistani. Kahvipöytään tuli kolme kakkua, yksi niistä oli tämä johon kokosin hyväksi havaittuja täyt...