Juhannuksen mansikkakakku sekä terveiset!

Noniin, vihdoin alkaa elämä olla normaalia reissun jälkeen ja voi keskittyä taas harrastuksiin. 
Lähdimme Viroon juhannuksen viettoon, mutta koska lomalla oli niin mukavaa ja säät suosi niin siirsimme kotiintuloa joten loma venähti melkein kaksiviikkoseksi. Ihanaa! 
Laivasta ulospäästyämme, ajoimme ensimmäiseksi Suhkrukunstiin. Sain hankittua jo pitempään suunnitteilla olleita tuotteita sekä väriaineita. Kimalletomuja jne.. Aika nopeaan sain loppukierrokseni tehdä, siitä piti huolen koko laivamatkan pallomeressä riehunut kaksivuotiaamme! ;)  Liikkeessä oli tietenkin kaikenlaista ihanaa, harmikseni tosi paljon oli tyhjiä hyllyjä juuri sinä päivänä. Mutta olipahan kiva hypistellä ja tutkia ihan livenä niitä kaikkia ihanuuksia.. 
Uusi reissu on kuitenkin vielä tulossa ja aion poiketa myös silloin. 





Meillä oli vieraita osan aikaa lomasta, ja pitihän se tehdä mansikkakakku juhannuksen kunniaksi ja kun kerran oli suurempi seurue! Kovin olin huolissani miten saadaan näin suuri kakku syötyä, mutta vielä mitä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen, kaikki eivät olleet edes syömässä, kakusta oli jäljellä alle puolet. ;)

Sain naapurista lainaan mehumaijan alaosan jossa paistoin pohjan ja jonne kokosin kakun. 
Kakun kostutin appelsiinijuomalla, väleissä oli paljon mansikkaa, virolaista i-ha-naa vaniljarahkaa sekä kermavaahtoa. 



Mansikkaa oli välissä paljon. Ja kylläpäs maistui hyvältä, kesän ensimmäiset mansikat.. <3



Saimme eräänä päivänä vieraita, ja he toivat tuliaisina itse metsästettyä + savustettua villisianmakkaraa. 

Viimeisenä päivänä grillailtiin jääkaapista kaikkea pois, tehtiin pyttipannua ja savustettiin naapurin rouvan tuomia kaloja. Kala oli Säynävää mikäli kotona katsotut googlen tiedot piti paikkansa ;)



Jos käyt virossa, maista ihmeessä jäätelöitä. Ne on herkullisia!! Viron meijerituotteet ylipäätään on todella hyviä, meidän seurueessa yksi "maidoton" pystyy jopa juomaan tuota maitoa ilman minkäänlaisia oireita. Mielenkiintoista.. 
Jäätelöitä tuli vedettyä joka kauppareissulla, -minä joka en niin jäätelöistä piittaa! Nuo marjajäätelöt oli superhyviä,  mutta suosikiksi tuli Tom, tuo ihana vaniljajäätelö joka oli kuin kermaa vaniljan kera.. 



Menimme paikallisille juhannusjuhlille. Siellä oli juuri sytytelty valtava kokko.  Livemusiikki soi, joka paikassa oli iloinen puheensorina, oli myyntikojuja, lapset juoksentelivat pitkin aluetta ja osa leikki kentänlaidalla olleessa tarhan pihassa. Ja paikalla oli todella paljon lapsia, aivan pieniä vauvojakin. 
Nuoriso oli tosi kohteliasta ja tervehti, joillakin näkyi tölkki kädessä mutta minkäännäköistä örvellystä ei näkynyt. Ei sitten missään! Ei tietoakaan suomesta tutuista örveltäjistä, joita löytyy joka juhlista ainakin se yksi makaamassa nurmikolla.. Katselin kun äidit olivat parkkeeranneet puolen yön aikaan vaunujensa kanssa "juorupiiriin", ja kuinka lapset, meidän mukaanlukien viipotti pitkin leikkipaikkaa iloisina ja minusta tuntui kuin olisin ollut toisella maailmalla. 
Puoli yhden aikaan lähdimme kävelemään talollemme, oli aivan tyyntä ja lämmintä oli vielä +28. Meren yllä ukkosti ja salamoi mutta siellä se myös pysyi.





Matkassa minulla oli mukana uusi kaverini, nimeltään Nikon D3100. Sen kanssa aina välillä harjoiteltiin yhteistyötä ja muutaman päivän jälkeen perusjutut alkoivat upota minunkin kaaliini. :D 



Mutta on se mukava olla taas kotonakin! Blogikierroksia teen aina kun aikaa tulee, ja myös leipomuksia on tulossa, teidän tuliaisia unohtamatta.. ;)

Palailemisiin, 

Johanna



Kommentit

  1. Onpa näppärä konsti tehdä iso täytekakku, jos kakkuvuoat eivät ole riittävän kokoisia. Minun täytyisi leipoa joku mansikkakermakakku, kun vain jaksaisi. Yhtään ei nyt innosta, mutta siihen varatut mansikat alkaa mennä huonoksi. Pitää tässä kohta vähän terästäytyä.;)

    Kiva juhannus teillä on ollut. Ja hyviä kuvia tulee uudella Nikonillasi. Ihana tuo rantakuva! Hyvä asettelu ja upea maisema. Kävisi ihan julisteesta tai kuvatapetista. Tai kaakeliksi kylpyhuoneen seinälle. Niitäkin kun nykyään saa omista kuvista.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta huomasin kommenttisi, oli joutunut jostain syystä roskaposteihin.
      Hieman pelkäsin poltanko naapurin mehumaijan alusen mutta hän vakuutti että tulee oikein hyvä joten luotin hänen sanaan ;)
      Kasvoiko teidän tontilla muuten omia mansikoita? Mä haaveilen muutamasta omasta taimesta, jospa ensi kesäksi..
      Ei aina jaksa leipoa, teet sitten kun jaksat ja käytät pakastemansikkaa? :)

      Kiitos, kameraa ei ole nyt ehtinyt sen kummempia opiskella. Osa jo unohtunut mitä alussa opittiin :D Kun tämä kesätouhotus vähän rauhottuu niin ehtii taas panostaa..
      Rantakuva on otettu ihanalta paikalta, joka kesä tulee otettua samasta kohtaa kuva kun se kohta vain on tosi hieno. :D Illalla vielä hienompi. Meillä poikaporukka olisi tahtonut käydä eräs ilta siellä katsomassa kun valot oli sytytetty mutta kun päivällä oli sen verran polulla luikerrellut kyitä niin ei päästetty.

      Poista
    2. En tiedä miksi blogger kommenttejani niin paljon siirtää roskapostien puolelle. Harmittaa käydä blogeissa kommentoimassa, ja hetken päästä huomaa, ettei kommenttia olekaan enää missään. Aika harva taitaa roskaposteja tarkistella, enkä jaksa jokaiselle aina kirjoittaa, että sieltä voi löytyä. Osan oman blogin vastauksistanikin joudun siirtämään roskapostien puolelta takaisin näkyviin.:(

      Meillä on mansikkaa sen verran, että jonkun verran saadaan omia napostella ja riittää niistä kakunkin tekoon. Suurin osa mansikoista kuitenkin ostetaan. Omat syödään heti tuoreena, ostetut pakastetaan.:) En jaksanut kakkua varten pohjaa leipoa, vaikkei se nyt kovin suuri urakka olisi ollutkaan. Ei vain oikein edes hyvää aikaa ollut, kun tuli suollakin käytyä lakkoja poimimassa. Kaupasta ostettiin valmis pohja, ja lauantai-iltana äkkiä siitä kakun kasasin ennen saunaa ja saunan jälkeen sitten vielä perkasin lakkoja yli puolille öin.;)

      Syksyllä/talvella on paljon paremmin aikaa kaikkeen. Äkkiä sitä sitten uuden kameran käyttöön tottuu, ja oppii kaikkea uuttakin.:) Hyi, että kyitä!:( Onneksi en ole tänä kesänä yhtään nähnyt. Ne on niin iljettäviä. No, nyt alkaa pikkuhiljaa marjastus ja sienestys, niin äkkiäkös niihinkin metsässä törmää. Sen jälkeen ei vain tee mieli kättään enää mihinkään mustikkapusikkoon laittaa.:(

      Poista
    3. Harmillinen juttu. Mutta eipähän luulisi tulevan niitä louisvitton-spämmiviestejä kun oikeatkin kommentit karsitaan noin herkästi! Onneksi tästä oli joskus puhe niin osaan käydä tarkastamassa ne nyt.

      Omat varmasti onkin hyviä käyttää tuoreeltaan, ja ne ostetut pakastamiseen. Me tuotiin virosta mansikat, perkasin ja pakastin siellä ja auton jääkaapissa jäädytettyjen vesipullojen kanssa tuotiin kotiin. 11 tuntia matkasivat ja jäisinä saatiin ne kotiin. Nyt odotellaan mustikoita, pitäisi tässä joku päivä käydä mustikkametsällä.
      Mun mielestä valmispohjatkin on hyviä, ne ei ole niin makeitakaan ja maistuu tuoreiden marjojen ja kermavaahdon kera mainiosti!

      Yllättävän helppo kamera oli, kyllä se tuntuu ihan omalta vaikka kameran koko tuntuu vielä vähän kömpelöltä ja oudolta mutta hiljalleen siihenkin tottuu.
      Meillä täällä kotipihassa ei ole näkynyt yhtäkään kyytä, vaskitsoja kyllä. Mutta ihan tuossa naapurin pihassa niitä välillä luikertelee, ensimmäinen näkyi jo keväällä aikaisin! Oli tullut lumikasojen takaa. Ne on karmivia!
      Metsässä voi nähdä kyllä kaikkea yllättävää, eräs kerta aamulenkillä supikoira hölkkäsi vastaan. Illalla kävin uudelleen niin nuori hirvi ampaisi viereisestä pusikosta eteen! Hetken hölkötteli siinä edessä ja sitten ampaisi metsään omille teilleen!
      Kyllä oli vaikuttava näky, en ole ikinä ennen hirveä noin läheltä nähnyt ja kyllä sydän pamppaili hetken sen jälkeen :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Suositut tekstit