Poika ja keppihevonen

"Lapsuus"



Minulta on kyselty mistä aina saan idean pikkuleipiin/pikkuleipään ja keksinkö kuvat itse. Näissä Sarah Kay- töissä olen löytänyt kuvan ihan vain googlen kuvahaulla. Plärään silloin tällöin sitä kuvahakua ja jos näen jossain kuvassa jotain sellaista tiettyä, tallennan kuvan talteen mahdollista myöhempää toteutusta. (näitä "teen joskus" kuvia on kertynyt aikalailla! Pinterestistä puhumattakaan)

Tämän kuvan nähtyäni tiesin heti että tämän tulen vielä tekemään. Ihan itsekkäistä syistä, siitä tuli oma lapsuus mieleen. Ei omat pojat, vaan oma lapsuus. Keppihevonen, oman lapsuuden muistikuva samantapaisesta kepparin päästä. Värit jäljensin suurin piirtein samoin kuin ne oli kuvassa, vaikka ei niin lemppareitani olekaan. Tässä kävikin niin, että kun työ oli taustaa vaille valmis meinasin jo lopettaa kesken. Värit ei yhtään miellyttänyt omaa silmää ja harmittelin miksi en vaihtanut niitä nykyaikaisemmiksi? Sinistä farkkua ja sitä rataa. 

Mutta kun sain taustankin valmiiksi (sen kanssa vähän innostuin ja siitä tuli paljon täydempi kuin piti) ja pidin jokusen tunnin taukoa työn katsomisesta lopputulos olikin ihan jees väreineen. 
Mutta kun katselen kuvista tätä kohokuviota, minun mielestä työn olisi voinut jättää aivan hyvin tämänkin näköiseksi:



Ehkäpä joskus teenkin vielä sellaisen työn, joka on pelkkää kohokuviota ilman minkäänlaista maalaamista. Pystyisinköhän jättämään maalaamatta? Tai tekemättä ihan vähän leimaa taustoihin..? 






Mutta näihin kuviin lopettelen, ainakin toistaiseksi, Sarah Kayt. Loppuu tämä hempeily, seuraavaksi siirrytäänkin ajankohtaisempaan aiheeseen eli Halloweeniin! Mukavaa alkanutta viikkoa, huomenna tarjoillaankin blogissa synttärikakkua sillä tämä täyttää jo  9-vuotta!! :)


Johanna



Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Suositut tekstit