Talven maku - Sari Spåra

Sari Spåran viime keväänä julkaistu Meren maku-kirja sai jatkoa ja kauppoihin ilmestyi ennen joulua Talven maku. Kirjassa otetaan vastaan syksy ja talvi herkullisine kasvis-, kala-, kana- ja liharesepteineen, säilöntää ja jälkiruokapuolta unohtamatta. Kirjassa on reseptejä myös jouluisiin makeisiin ja leivonnaisiin.

Selasin kirjan ensin kannesta kanteen nähdäkseni mitä kaikkea ihanaa Sari meille on jälleen loihtinut ja kuvannut, ja seuraavalla kierroksella luin reseptejä jo ajatuksella. Pidin kirjan resepteistä niiden mutkattomuuden vuoksi, raaka-aineet ovat sellaisia joita meidänkin kaapeista lähestulkoon aina löytyy. Sarin edellinenkin kirja sai minussa aikaan ruokainnostuksen, rakastan ruuanlaittoa mutta jotenkin mielenkiinto hiipui ja sitä tuli kokkailtua jotain helppoa arkeen josta edes suurinpiirtein jokainen meistä pitää. Meren maku-kirja innosti kokkailemaan ja kokeilmaan uusia reseptejä, ja niin teki tämäkin kirja. Olen merkannut post-it lapuilla jo aika monta aukeamaa, mm. huomiseksi on tuloillaan sivulta 80 kanapataa jota tarjoan riisin kera. Kirjaan on koottu reseptejä jotka käyvät arkeen ja juhlaan, illanistujaisiin tai kun kootaan ystävät syömään. Suurena leivonnan ystävänä ilahduin myös kirjan leivonnaisista, uusia reseptejähän ei voi koskaan olla liikaa.

Ensimmäinen resepti jota kirjasta tein, oli kuopukseni valikoima. Hyvä niin sillä en saanut itse päätettyä mikä olisi ensimmäinen! Poika tuli kirja kourassa luokseni erittäin päättäväisenä, avasi aukeaman ja sanoi: "Äiti, tee minulle tätä!"

 Ja minähän tein, samantien tuplaten ohjeen joka osoittautui ihan järkeväksi päätökseksi. Meidän perheessähän on sääntö jonka jokainen meistä tietää: ensin kuvataan sitten syödään. Kuvausten jälkeen laitoin herkun jääkaappiin ja kävin ystäväni luona iltateellä. Palattuani herkku oli pistelty parempiin suihin. Uutta satsia kuulemma jo odotellaan. :)

Suklaavanukas maistui kuulemma samalta kuin kaupan mutta paremmalta. Olen tässä vanukas-asiassa vähän tylsä äiti ja en ostele kaupan vanukkaita kuin ehkä kerran vuodessa. Nyt voin jättää senkin kerran pois ja valmistaa tällä ohjeella herkun ihan itse. Lisäplussat ohjeelle vielä siitä että tätä ei ole kyllästetty sokerilla. Ohjeen ruokalusikallisenkin voi mielestäni jättää pois, varsinkin jos käyttää osaksi maitosuklaata. Sen verran tein muutoksia ohjeeseen kun kaksinkertaisena tein, että lisäsin puolet tummaa ja puolet maitosuklaata ( Fazerin sininen) että suklaani riittäisivät. Ihana ihana vanukas tästä tuli, jota todellakin aion tehdä uusiksi. 

Teimme tätä yhdessä kuopuksen kanssa, hän teki suurimman osan ja kirjaankin on nyt ikuistettuna tämä hetki sillä kermaa vaahdottaessa hän vahingossa tuli nostaneeksi pyörivät vispilät ilmaan.. Mutta niinhän se on, että rakkaimmilla resepteillä on sotkuisimmat ja kuluneimmat sivut!

Vanhanajan suklaavanukas

( ohje n. 6:lle)

5 liivatelehteä

100g tummaa suklaata (käytin 70% + maitosuklaata)

½ l maitoa

2 keltuaista

1 rkl sokeria

1 dl vispikermaa

2 valkuaista

Koristeluun:

kermavaahtoa

suklaata

- Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. 

- Paloittele suklaa ja lisää maidon kanssa paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna ja sekoittele, kunnes suklaa on sulanut. 

- Vatkaa yhteen keltuaiset ja sokeri.  

- Vatkaa kerma vaahdoksi omassa kulhossaan.  Vatkaa myös valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä vaahdot lusikalla sekoittaen. 

- Purista ylimääräiset vedet liivatelehdistä ja sekoita suklaamaitoon ( kuumensin n. desin suklaamaitoa ja sulatin ensin sinne ja lisäsin sitten koko seokseen). Sekoita  joukkoon muna-sokeriseos sekoittaen. Älä anna kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä ja laita se kylmään vesihauteeseen jotta se jäähtyy nopeammin. Sekoittele jäähtymisen nopeuttamiseksi. 

- Lisää kerma-valkuaisvaahto jäähtyneeseen seokseen. Sekoita varovasti kunnes kerma valkuaisvaahto on sekoittunut täysin joukkoon. Kaada tarjoilukulhoon. 

Aseta vanukas jääkaappiin ainkin 1 tunti ennen tarjoilua jotta se kerkeää jäähtyä. 

Koristele kermavaahdolla ja raastetulla suklaalla. 

Vaikka kirjan nimi on Talven maku, resepteistä suurin osa sopii kyllä vuoden ympärikin valmistettavaksi.

Suosittelen kirjaa kaikille jotka miettivät usein tai ainakin kerran viikossa mitä ruokaa tänään syötäisi. Suosittelen niillekin, jotka vasta ehkä aloittelevat kokkailujaan. Kirja on myös mainio lahjaksi, kukapa ei ilahtuisi kirjasta jossa on hyviä ja toimivia, ajattomia reseptejä? 

Sarin Sweet Food O`Mine- blogi on yksi suosikeistani, ensiksikin hän on yksi ahkerimmista bloggaajista joita tiedän ja toiseksi hänen reseptit ovat joka kerta toimivia jotka on tarjoiltu upeiden ammattimaisten kuvien kera. Tämä kaikki välittyy myös kirjassa lukijalle, joka nauttii kirjasta jo lukiessaan. Kiitos Sari sinulle jälleen upeasta teoksestasi, tulen säilyttämään sen aina hyllylläni!

Kirja on saatu arvostelukappaleena.