Dinojuna-keksit





Jo joitain kertoja näitä on tullut tehtyä, mutta silti vieläkin näiden useat työvaiheet ja se aika mikä näiden tekemiseen uppoaa, yllättää! 
Keksit menivät Dinojuna kakun ja kahvikakun kanssa 4-vuotiaalle pojalle. Näitä olisi hirmuisen kiva tehdä ja harjoitella enemmänkin, jos olisi sitä aikaa enemmän.. 




Kun pohjapikeeri on kuivunut, elintarvikekynällä voi tehdä hieman apuviivoja pikeerin pursotukseen.

Keksit on leivottu samalla reseptillä kuin aiemmissakin tekeleissä. Ohje on tuttu ja turvallinen eikä muita ole tullut testailtua jos vaikka tuleekin liian hauraita tms.. 

Olisiko jollakin vinkata jokin hyvä pikkuleipäresepti? :)









9 kommenttia:

  1. Kiitokset! :)
    Vielä olisi paljon opittavaa mutta jos tässä hiljalleen. Liian taitavien ihmisten sivuilta tulee otettua mallia niin omat työt tuntuvat räpellyksiltä :D

    VastaaPoista
  2. Söpöjä pikkuleipiä....vaatii rautaisia hermoja näiden koristelu....siksi jäävätkin minulta yl tekemättä koristellut pikkuleivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niitä nämä kyllä vaatii. Siksi näihin on varattava ihan oma aikansa ja fiilis, muuten ei tule hommista mitään. :)

      Poista
  3. Hienoja.:) Ihailen kyllä kaikkia teitä, jotka viitsitte tällaista pikkutarkkaa työtä tehdä. Oma kärsivällisyys ei riitä.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Noh, en voi sanoa että se riittäisi aina itselläkään ;)
      Kuten tuossa Mimmille vastailin, näille täytyy olla oikea päivä ja melkein kuukauden aikakin että näitä saa tehtyä :P

      Poista
  4. Aivan ihania! Sen näkee pikkuleivistä että aikaa on mennyt tekemiseen kun on niin huolella tehtyjä :)

    VastaaPoista
  5. upeita ja hauskoja pikkuleipiä =)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)

Mustikka-valkosuklaakakku

Juhlimme viikonloppuna 13-vuotiasta esikoistani. Kahvipöytään tuli kolme kakkua, yksi niistä oli tämä johon kokosin hyväksi havaittuja täyt...