Noniin, vihdoin alkaa elämä olla normaalia reissun jälkeen ja voi keskittyä taas harrastuksiin.
Lähdimme Viroon juhannuksen viettoon, mutta koska lomalla oli niin mukavaa ja säät suosi niin siirsimme kotiintuloa joten loma venähti melkein kaksiviikkoseksi. Ihanaa!
Laivasta ulospäästyämme, ajoimme ensimmäiseksi Suhkrukunstiin. Sain hankittua jo pitempään suunnitteilla olleita tuotteita sekä väriaineita. Kimalletomuja jne.. Aika nopeaan sain loppukierrokseni tehdä, siitä piti huolen koko laivamatkan pallomeressä riehunut kaksivuotiaamme! ;) Liikkeessä oli tietenkin kaikenlaista ihanaa, harmikseni tosi paljon oli tyhjiä hyllyjä juuri sinä päivänä. Mutta olipahan kiva hypistellä ja tutkia ihan livenä niitä kaikkia ihanuuksia..
Uusi reissu on kuitenkin vielä tulossa ja aion poiketa myös silloin.
Meillä oli vieraita osan aikaa lomasta, ja pitihän se tehdä mansikkakakku juhannuksen kunniaksi ja kun kerran oli suurempi seurue! Kovin olin huolissani miten saadaan näin suuri kakku syötyä, mutta vielä mitä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen, kaikki eivät olleet edes syömässä, kakusta oli jäljellä alle puolet. ;)
Sain naapurista lainaan mehumaijan alaosan jossa paistoin pohjan ja jonne kokosin kakun.
Kakun kostutin appelsiinijuomalla, väleissä oli paljon mansikkaa, virolaista i-ha-naa vaniljarahkaa sekä kermavaahtoa.
Mansikkaa oli välissä paljon. Ja kylläpäs maistui hyvältä, kesän ensimmäiset mansikat.. <3
Saimme eräänä päivänä vieraita, ja he toivat tuliaisina itse metsästettyä + savustettua villisianmakkaraa.
Viimeisenä päivänä grillailtiin jääkaapista kaikkea pois, tehtiin pyttipannua ja savustettiin naapurin rouvan tuomia kaloja. Kala oli Säynävää mikäli kotona katsotut googlen tiedot piti paikkansa ;)
Jos käyt virossa, maista ihmeessä jäätelöitä. Ne on herkullisia!! Viron meijerituotteet ylipäätään on todella hyviä, meidän seurueessa yksi "maidoton" pystyy jopa juomaan tuota maitoa ilman minkäänlaisia oireita. Mielenkiintoista..
Jäätelöitä tuli vedettyä joka kauppareissulla, -minä joka en niin jäätelöistä piittaa! Nuo marjajäätelöt oli superhyviä, mutta suosikiksi tuli Tom, tuo ihana vaniljajäätelö joka oli kuin kermaa vaniljan kera..
Menimme paikallisille juhannusjuhlille. Siellä oli juuri sytytelty valtava kokko. Livemusiikki soi, joka paikassa oli iloinen puheensorina, oli myyntikojuja, lapset juoksentelivat pitkin aluetta ja osa leikki kentänlaidalla olleessa tarhan pihassa. Ja paikalla oli todella paljon lapsia, aivan pieniä vauvojakin.
Nuoriso oli tosi kohteliasta ja tervehti, joillakin näkyi tölkki kädessä mutta minkäännäköistä örvellystä ei näkynyt. Ei sitten missään! Ei tietoakaan suomesta tutuista örveltäjistä, joita löytyy joka juhlista ainakin se yksi makaamassa nurmikolla.. Katselin kun äidit olivat parkkeeranneet puolen yön aikaan vaunujensa kanssa "juorupiiriin", ja kuinka lapset, meidän mukaanlukien viipotti pitkin leikkipaikkaa iloisina ja minusta tuntui kuin olisin ollut toisella maailmalla.
Puoli yhden aikaan lähdimme kävelemään talollemme, oli aivan tyyntä ja lämmintä oli vielä +28. Meren yllä ukkosti ja salamoi mutta siellä se myös pysyi.
Matkassa minulla oli mukana uusi kaverini, nimeltään Nikon D3100. Sen kanssa aina välillä harjoiteltiin yhteistyötä ja muutaman päivän jälkeen perusjutut alkoivat upota minunkin kaaliini. :D
Mutta on se mukava olla taas kotonakin! Blogikierroksia teen aina kun aikaa tulee, ja myös leipomuksia on tulossa, teidän tuliaisia unohtamatta.. ;)
Palailemisiin,
Johanna
