Puolukkamuffinit

Rakastan puolukkaa ja puolukkaleivonnaisia. Marjaa ei saa olla liikaa, mutta sopivina sattumina se on aivan rakastettavan ihanaa. Puolukka on herkullinen marja jonka makupariksi sopii niin moni maku, muutamia mainitakseni: vanilja, kaneli, sitruuna, kinuski, suklaat, pähkinät jne!

Tällä kertaa ripsautin muffinitaikinaan kardemummaa jota rakastan muuten myös. Kardemummaa käyttää mielellään monessa leivonnaisessa ja marjojen kaverina, joskus ihan välipalarahkan maustan sillä. Puolukan kanssa kardemumma toimii ihan täydellisesti, kokeilkaa vaikka!

Näistä muuten piti tulla kuppikakkuja mutta ensimmäistä muffinia maistaessani tulin siihen tulokseen että nämä ei kaipaa kuorrutteita. Puolukkamuffinit olivat täydellisiä juuri sellaisenaan. Alkuperäinen ohje on Pullahiiren Kuppikakut-kirjasta, kun löysin tuon reseptin en oikein muulla enään osaa muffineja leipoa, niin täydellinen koostumus ja maku tällä taikinalla tulee. Näihin tein nyt pienen muutoksen että korvasin desin vehnäjauhoja perunajauhoilla.

Puolukkamuffinit

( 12 kpl )

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

runsas 1 tl kardemummaa

1 dl maitoa

70g voita

2 dl puolukoita

- Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. 

- Sulata voi maidon seassa kattilassa. 

- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munasokerivaahtoon yhdessä voi-maitoseoksen kanssa. 

Lisää viimeisenä puolukat varovasti käännellen. 

Aseta paperivuoat muffinipellille ja lusikoi tai pursota taikina vuokiin. 

Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia

Kiertoilmalla 165 asteessa noin 15 minuuttia. 

Varmista cocktailtikulla muffinien kypsyys.

Eläin-pikkuleipiä

Tällä viikolla keittiöömme ilmestyi erilaisia metsän eläimiä: kettuja, metsäkauriita..

Sain muottikokoelmaani uutuuksia ja niitä piti päästä välittömästi kokeilemaan. 

Tein kahta eri taikinaa, kaakaoisen ja vaalean jonka maustoin reippaasti sitruuna-aromilla. Ameriikassa piparistit käyttävät taikinoihinsa makuaromeja ja kun kerran uskaltauduin heidän tapaansa kokeilemaan, ihastuin. En edes tiedä mistä moinen makuaromi-vastaisuus minuun oli juurtunut mutta sain sen onneksi karkotettua. Kekseihin saa ihanan maun! Perusreseptinä käytin tätä hyväksi havaittua Fantasiapiparit-reseptiäni, ja kuten kohta huomaatte se toimii myös pikkuleipiin joihin täytyy saada näkyviin kuvio.

Takaisin niihin muotteihin. Städterin muottivalikoimiin on tullut kettu-uutuus ja eikö olekin ihastuttava? Itse rakastuin täysin. Muotti on taattua Städter-laatua ja mikä parasta, se jättää pikkuleipään rajaukset joita pitkin pikeerin levitys helpottuu. Olisipa kaikki muotit tälläisiä. :D

Leivontavinkkinä kuitenkin sanon että käytä jääkaappikylmää taikinaa ja kauli se suht ohueksi ettei muotin rajat leikkaa kettua osiin. Tumma taikinani osoittautui tällä kertaa todella löysäksi ja lopulta jouduin kaulimaan sen ohueksi, laittamaan takaisin jääkaappiin kylmettymään jonka jälkeen nopeasti otin muotilla pikkuleivät irti. 

Mielestäni pikkuleivät menisi kyllä ihan ilman pikeerejäkin, niin söpö tuo on!

Metsäkauriit loikkivat keittiööni myös, näitä oli ihan superkiva tehdä! Näillä muoteilla saa kivoja syksyisiä pikkuleipiä mutta kyllä tehdessä alkoi jo joulujututkin pyörimään mielessä. :)

Vintage-tyyliset pikkuleivät

Pitkän kesätauon jälkeen oli aika tarttua pikeeripussiin ja koristella setti pikkuleipiä. Tällä kertaa tuli pikkuleipiä vintage-henkeen. Tykkään kaikesta camee-jutuista ja niistä lähdin liikkeelle. Vaikka viime talvena ja keväällä tuli paljon pikeerin kanssa kikkailtua, tälläisen tauon jälkeen tuntui kuin olisi ensikertalaisena puuhastelemassa. Tavarat hukassa, aina kun pääsi istumaan huomasin että jotain oli unohtunut ottaa kaapista ja kädet eivät toimineet ollenkaan varmoin ottein pursotellessa. 

Tein pikkuleivät monena eri päivänä, yhtenä taikina. Toisena paisto, kolmantena pikeeritaustat ja neljäntenä camee-koristeet. Viimeisenä päivänä eli tänään pääsin kivoimpaan vaiheeseen, eli viimeistelyyn. Aamulla ei ollut oikein tarkempia yksityiskohtia mietittynä valmiiksi, valmiina oli vain valkoiset ja vaaleanpunaiset pikeeripintaiset pikkuleivät ja camee-hahmot. 

Kaivoin leimasintarvikkeet esiin (ja taas oli hapuilua tarvikkeiden kanssa että mitä tässä tarvittiinkaan ja miten näitä nyt tehtiinkään) ja hiljalleen lopputulos alkoi hahmottua. 

Ja kuten aina, kun pääset oikein vauhtiin pikkuleivät loppuvat kesken juuri kun keksisit yksityiskohtia aina lisää ja lisää.. 

Pikkuleipiin tuli kerrankin täydellinen paistopinta, Instagram-seuraajani jo sen näkivätkin kun hehkuttelin asiaa :D 

Pikkuleipien reseptin löydät täältä

ja pikeerin teko-ohjeet täältä. 

Camee-koristeisiin teko-ohjeet täältä. 

Leimattujen pipareiden teko-ohjeet täältä. 

Omenasosepulla

Vaikka rakastan leipomista, pulla on yksi niistä leivonnaisista joiden tekoa välttelen. Se ei koskaan edes käy mielessä kun mietin vaikkapa juhlatarjottavia. Ei, pullaa leivotaan silloin kun pullantekovimma iskee. Ja yleensä se vimma ajoittuu syksyyn, en tiedä miksi. 

Koska olen jo luovuttanut korvapuustien kanssa, en saa niitä onnistumaan hyvällä enkä pahalla niin teen mielelläni jotain mikä onnistuu. Tämä omenasosepulla on juuri sellainen, yhdellä kertaa valmista pellillisen verran eikä kohottamistakaan tarvita kuin kerran. Ja sekin saa olla aika lyhyt aika paitsi jos käy sillä aikaa Facebookissa saattaa aika venähtää  jonka jälkeen pulla on valmista leivottavaksi ja uuniinmenokunnossa. 

Ihan mainio ohje tämä on siksikin että tähän saa upotettua omenasosetta. Moni on tuskastellut omenasoseiden kanssa kun niitä viime vuotisiakin olisi jäljellä, joten tässä teille ohje johon ne saa kipattua! Tässä pullassa maistuu omenasoseen lisäksi täyteläinen fariinitäyte joka on pullalevyn päällä olevassa kierteessä. Vaikea selittää, katsokaa alla olevat vaihekuvat. Mutta lupaan, hyvää on.

Tämän vanhan ohjeen olen saanut jälleen kerran naapurin mummolta, joka leipoo maailman parhaat pullat!

Omenasosepulla

(uuninpellillinen)

2 pkt hiivaa

4 dl kylmää maitoa

300g voisulaa

n.1.2-1.5 kg vehnäjauhoja

3 isoa kananmunaa

1.25 dl sokeria

1 tl suolaa reilu 1 rkl kardemummaa

Lisäksi:

½ taikinaan Omenasosetta

Pinnalle:

Kananmuna voiteluun sekä sokeria

- Liuota hiiva kylmään maitoon. Lisää sokeri, suola, kananmunat sekä hieman jauhoja. Lisää vehnäjauhoja samalla vispaten. Lisää vehnäjauhoja, lämmin voisula ja alusta hyvin. Lisää loput jauhoista ja vaivaa kunnes taikina on hyvän kimmoissaa. 

Anna kohota vedottomassa paikassa.

Fariinitäyte

260g Fariinisokeria

2 rkl siirappia

4 tl kanelia

200g voita

- Sekoita pehmeään voihin kaikki täytteen ainekset.

1. Kohota taikina

2. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli toinen levyksi jonka päälle levitetään omenasose. Sosetta saa olla ihan reippaastikin pullalevyn päällä niin se sitten myös maistuu valmiissa pullassa.

3. Kauli toinenkin taikina levyksi jonka päälle levitetään fariinitäyte.

4. Molemmat levyt täytteen kanssa

5. Rullaa fariinitäytelevy rullaksi

6. Leikkaa päädyistä ohuen ohuet siivut että saat päätypalat siisteiksi. Leikkaa pitko 16 yhtä suureen osaan.

7. Lado pellille hillon päälle, neljä per rivi.

8. Voitele kananmunalla kevyesti ja ripottele pinnalle sokeria.

Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla

200 asteessa noin 25-30 minuuttia

(tarkkaile pullan pinnan väriä)

Pehmeä omenapiirakka

Kun on päästänyt suosiolla kesän rippeistä irti ja hyväksynyt saapuvan syksyn sitä huomaa kuinka kivaa aikaa syksy onkaan ja sen jälleen ottaa avosylin vastaan. Alkusyksy on täynnä värejä ja makuja. Ilma viilenee ja tunnelma lämpenee. Saa poltella kynttilöitä ja hipsiä iltaisin villasukat jalassa keittämään teetä. (sitä teen kyllä kesähelteilläkin)

Saimme luvan käydä naapurissa omenavarkaissa ja komea kassillinen sieltä ryövättiinkin. Tein omenasosetta jota rakastan ylikaiken, sekä tätä ihan maailman parhainta omenapiirakkaa. Leivoin keväällä samalla ohjeella raparperipiirakkaa mutta kirjoitan tämän ohjeen tännekin niin ei tarvitse ees taas mennä linkkien kautta. 

Piirakka on niin hyvää että sitä ihan unohtaa kaivata mitään vaniljajäätelöitä tai kastikkeita. Ehei, tämä menee sellaisenaan ja kaipaa ainoastaan suurta kupillista kahvia kaverikseen. 

Pehmeä omenapiirakka

( uuninpellillinen )

3 kananmunaa

2 dl sokeria

2.25 dl maitoa

100g voita

3 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

5-6 omenaa

pinnalle: kanelia ja sokeria

Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi. Kiehauta kattilassa voi ja maito. 

Sekoita kuivat aineet keskenään, ja lisää vuorotellen yhdessä kuuman voi-maitoseoksen kanssa taikinaan. 

Kuori ja pilko omenat ja lado taikinan päälle. Ripottele päälle hyvin kanelia ja sokeria. 

Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 

30 minuuttia n. 175 asteessa

tai kiertoilmalla n. 160 asteessa.

Leikkaa jäähtynyt piirakka paloiksi.

Kylmäsavulohipiiras

Kylmäsavulohipiiras on ehdottomasti yksi suosikkini suolaisista leivonnaisista. Monista kokeiluista näiden vuosien aikana juuri tämä on osoittaunut toimivaksi ja erittäin maukkaaksi reseptiksi. Piiras maistuu hyvältä heti uunista tulleena mutta parhaimmillaan on seuraavana päivänä kun maut ovat tasoittuneet. 

Suolaisissa piirakoissa pidän tärkeänä myös hyvää pohjaa, ja tässä on sekin tosi hyvä. Suht kuohkea ja mehevä, ei liian rasvainen ja maistuuu hyvältä. Perunajauhoilla pohjaan tulee keveyttä mutta ei kuitenkaan jätä sitä liian murenevaksi. 

Kylmäsavulohipiiras

( 26 cm irtopohjavuoka 

tai korkeampireunainen piirasvuoka )

Pohja

100g voita

1 dl Emmental juustoraastetta

½ dl perunajauhoja

2 dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

½ dl vettä

Täyte

150g kylmäsavulohta

1 punasipuli

1 puntti tilliä

2 dl kuohukermaa

1 dl ranskankermaa

3 kananmunaa

2 dl Emmental juustoraastetta

(mausteet: pippuria myllystä, ripaus cayennejauhetta jos pitää)

- Aseta irtopohjavuokaan pyöreäksi leikattu leivinpaperi. 

- Notkista voi pehmeäksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi vesi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja taputtele taikina vuoan pohjalle. 

- Sekoita ranskankerma, kuohukerma, kananmunat, juustoraaste ja mausteet keskenään. 

Pilko sipuli, tilli ja kylmäsavulohi ja lisää täyteseokseen. 

Kaada täyte piiraspohjan päälle ja paista uunin toiseksi alimmalla tasolla

200 asteessa n. 30 minuuttia tai

kiertoilmalla 180 asteessa n. 30-35 minuuttia

kunnes pinta saanut kauniin värin. 

Ota kylmäsavulohipiirakka uunista ja anna jäähtyä ennen vuoasta irroittamista. 

Kermakakku marjamousseilla

Tämän kakun kanssa oli suuria vaikeuksia päättää mitä täytteeksi ja mitä laitetaan päälle. Pakastimessa on nyt niin montaa sorttia marjaa että valinta oli niiiiin vaikea! Lisäksi mietin päälle kaikenmaailman kreemeistä lähtien aina kinuskikuorrutuksiin mutta lopulta päädyin ihan vaan kermaan ja tuoreisiin marjoihin. 

Väliin tuli karviais- ja punaherukkamousse ja mielestäni se oli hyvä valinta, karviaisista en ollutkaan ennen moussea tehnyt, ja punaherukka toi kivan oman kirpsakkuutensa. (vähän ehkä jäin kaipaamaan esimerkiksi kinuskisattumia tai vastaavaa joukkoon)  Mousseja voi säädellä sokerilla makeammaksi jos sellaisesta pitää ennemmin. Itse jätin sokeria vähemmälle ja kuopus tokaisikin että hyvää Brain Blasterz-kakkua :D

Kuten Suklaamoussekakun, myös tämän pohjan leivoin ohratärkkelyksestä. Pohjasta tulee ihanan kuohkea ja kepeä mutta kostutuksen kanssa saa olla tarkkana: helposti tulee ylikostutettua ja sehän sitten lähtee vuotamaan kun kakun kumoaa tarjoiluastiaan. 

Kermakakku ja marjamousset

( n.20-25 hlö )

7 kananmunaa

3 dl sokeria

4 dl ohratärkkelystä

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

- Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi. 

- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi munasokerivaahtoon. 

Paista uunin alatasolla

175 asteessa n.45-50 minuuttia 

kiertoilmalla 160 asteessa n. 40 minuuttia

(uunikohtaisia aikoja)

Tee tikkutesti, jos taikinaa ei jää tikkuun on kakku valmis. 

Anna pohjan levätä pöydällä n. 5 minuuttia jonka jälkeen kumoa leivinpaperille.

Anna asettua seuraavaan päivään. 

Punaherukkamousse

(1 täyteväli)

150 g tuorejuustoa

1 dl sokeria (oman maun mukaan!)

1 tl vaniljasokeria

4 liivatelehteä + tilkka kiehuvaa nestettä

2 dl kermaa

1 kananmunan valkuainen

- Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. 

- Sekoita tuorejuuston joukkoon sokerit. Survo punaherukat sauvasekoittimella soseeksi (ja halutessasi paina siivilän läpi), lisää tuorejuusto-sokeriseokseen. 

Kuumenna neste kiehuvaksi ja sulata liivatelehdet. Lisää liivateseos tuorejuustoseokseen samalla hyvin vatkaten. 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää se. 

Vaahdota valkuainen vaahdoksi ja lisää se lopuksi mousseen varovasti käännellen. 

- Vuoraa kakkuvuoka kelmulla ja leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Lisää pohja vuokaan, kostuta ja kaada mousse pohjan päälle. Lisää keskimmäinen pohja ja kostuta. Lisää karviaismousse, viimeinen pohja ja kostuta. Vuoraa kelmulla ja anna olla yön yli jääkaapissa, jonka jälkeen kumoa kakku tarjoiluastialle ja koristele kermavaahdolla ja marjoilla. 

Karviaismousse

150 g tuorejuustoa

n. 1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

5 liivatelehteä + tilkka kiehuvaa nestettä

2 dl kermaa 

1 kananmunan valkuainen. 

Valmista samoin kuin punaherukkamousse. 

( Voit valmistaa täytteet yhtä aikaa, ja jakaa ne kahteen kulhoon jonka jälkeen lisäät toiseen karviaissoseen ja toiseen punaherukkasoseen ja jatka ohjeen mukaan loppuun. )

Suklaamoussekakku

Viikonloppuna juhlimme esikoiseni 12-vuotissynttäreitä. Toivomuksena kakkuun oli suklaamoussea, niinkuin aina, ja päälle suklaata. Leivoin kuohkean ja ja suussasulavan (se oikeasti sulaa suuhun) kaakaoisen kakkupohjan ohratärkkelyksestä. Sen koostumus sopii mielestäni täydellisesti yhteen pehmeän suklaamoussen kanssa. Suosittelen leipomaan pohjan jo edellispäivänä ennen täyttöä valmiiksi ja suojaamaan se siksi aikaa muovikelmulla, jolloin pohja ehtii tiivistyä hieman ja on helpompi leikata. 

Tällä kertaa olin hyvissä ajoin tarjottavien kanssa liikkeellä: täytin kakun jo torstaina jotta perjantaina olisi hyvin aikaa kuorruttaa ja koristella kakku. Lauantaina, juhla-aamuna sai sitten rauhassa puuhailla kahvikuppien ym muiden kanssa, ilman kakkustressiä. 

Olin juuri kuvaamassa kakkua kynttilän kera, kun esikoinen tuli keittiöön ja henkäisi: "Mitäääh? Ihan sairaan magee!!" Voiko parempaa palautetta kakusta saada? :D 

Suklaamoussekakku

( 26cm vuoka / n.25-30 hlö )

Pohja

7 kananmunaa ( 4dl )

3 dl sokeria

2.5 dl ohratärkkelystä

0.5 dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinajauhetta

1 tl vaniljasokeria

- Voitele ja jauhota 26cm irtopohjavuoka. 

Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. 

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi munasokerivaahtoon. 

Kaada kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla

175 asteessa n. 45-50 minuuttia 

tai kiertoilmalla 160 asteessa n. 45-50 minuuttia

(ajat uunikohtaisia!!)

Tee tikkutesti, jos taikinaa ei jää tikkuun on kakku kypsä. Anna pohjan levätä vuoassaan noin 5 minuuttia jonka jälkeen kumoa se leivinpaperille. 

Anna jäähtyä täysin, päällystä muovikelmulla ja säilytä huoneenlämmössä.

***

Suklaamousse

450g maustamatonta tuorejuustoa

1.5 - 2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunan keltuaista

300g Brunbergin tummaa suklaata

150g Fazerin sinistä

6 dl kuohukermaa

- Sulata suklaat vesihauteessa. 

- Sekoita tuorejuusto, sokerit ja keltuaiset keskenään. Vaahdota kerma löysähköksi vaahdoksi. 

- Lisää sula suklaa tuorejuustoseokseen samalla vatkaten. Kääntele lopuksi kermavaahto nuolijalla nostellen kunnes seos on tasainen. 

Kostutus: Vaniljamaito ( puolet ja puolet maitoa ja vettä, 1 rkl vaniljasokeria )

Vuoraa irtopohjavuoka muovikelmulla. Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan ja aseta päälle jäävä pala vuokaan, kostuta. Lisää puolet moussesta, lisää keskimmäinen pohjapala ja kostuta. Lisää loput moussesta ja viimeinen kakkupohjapala. Kostuta ja päällystä muovikelmulla. 

Anna hyytyä jääkaapissä yön yli. 

Seuraavana päivänä aseta kakkulautanen vuoan päälle ja kumoa kakku. Valmista suklaaganache. 

***

Suklaaganache

120g Brunbergin tummaa suklaata

120g kuohukermaa

- Rouhi suklaa pieneksi. Kuumenna (ÄLÄ keitä) kerma ja kaada suklaarouheen päälle.

Sekoittele nuolijalla varovasti kunnes seos on suklaakastikemaista. Älä vatkaa ettei tule ilmakuplia. 

Kaada tai lusikoi suklaaganache kakun päälle. 

Koristele suklaalla ja suklaakoristeilla.

Mikä kakku, tai kakuntäyte on teidän perheessä ylin suosikki vai mennäänkö joka kerta eri kakulla? 

Mamman marjapiirakka

Yksi käytetyimpiä reseptejäni on tämän piirakan. Ei ole mamman marjapiirakan voittanutta. Kun tahtoo tehdä jotain varmasti hyvää, päädyn tähän reseptiin. Monesti myös jogurtin jämät tai ylimääräinen kermaviilipurkki jääkaapissa saa leipomaan. 

Marjoiksi käy mitkä tahansa marjat ja marjayhdistelmät, toki myös hedelmiä suosittelen käytettävän. Omenat ja mustikat toimii oikeinkin hyvin samassa piirakassa. En osaa sanoa montako eri versiota mamman marjapiirakasta olen vuosien aikana tehnyt, milloin sitä on maustettu kardemummalla, lisäilty pähkinää, kookosta, suklaan paloja mutta kyllä täytyy sanoa että tämä ohje ilman mitään kikkailuja, on se kaikkein parhain. 

Mamman marjapiirakka

( 1 piirasvuoka )

1 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

1 dl sulanutta voita (100g)

1 dl piimää /maustamatonta jogurttia

4 dl mustikoita

4 dl kermaviiliä ( myös piimä/maustamaton jog. käy)

1 tl vaniljasokeria

2 munaa

½ dl sokeria 

- Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Sulata voi, ota pois liedeltä ja lisää piimä kattilaan.

- Kaada kuivien aineiden joukkoon, ja lisää kananmuna. Sekoita tasaiseksi ja painele piirasvuokaan. 

Voit käyttää vehnäjauhoja apuna jos taikina meinaa tarttua käsiin. 

- Ripottele pohjan päälle mustikat.

- Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada marjojen päälle vuokaan. 

Paista 200 asteessa noin 30-35 minuuttia.

Hei hei mitä kuuluu?

Hei vaan pitkästä aikaa, blogi on heräilemässä pidemmältä kesälomalta ja voin sanoa että loma teki enemmän kuin hyvää. Ihan ensimmäisenä tässä tahdon kiittää teitä kommenteista ja sähköposteista, toivon että olen huomannut kaikkiin vastailla. Kiitos uusille somekanavien seuraajille, fb:n sivuillekin teitä on tullut tasaiseen tahtiin vaikka hiljaisempaa on ollut.

Loppukeväthän meni kuten aina, kiireissä. Siinä ohella maalailin vähän sisätiloissa ja kunnostin terassin kaiteita ja kävin ahkeraan juoksulenkeillä. Niinkin ahkeraan että kroppa pisti stopin, sain järkyttävät rytmihäiriöt ja verenpaineet laski todella alas. Olimme juuri niihin aikoihin lähdössä kesäksi talollemme viroon, jossa sain sitten levättyä. Jätin juoksemisen kokonaan pois, ja kävin kävelemässäkin vain joitain kertoja. Pyöräiltiin poikien kanssa sitten senkin edestä, käytiin kalastamassa ja uimassa kivalla uimarannalla. Merivesi oli todella lämmintä jo alkukesästä. Kelit suosivat ja aurinko paistoi lähestulkoon koko loman. Ympäristön vaihdos ja täysi lepo teki hyvää ja nyt tuntuu että jaksaa taas.

Loman aikana tuli pohdittua kaikenlaista. Mitä tahdon? Suljenko blogin? Mikä musta tulee isona? Muutanko johonkin? Pois suomesta? Kaikkiin en saanut mietittyä vastauksia, mutta ainakaan blogia en ole sulkemassa. Luulen, että lomailu tuuletti päätä sen verran että se innostus taas jostain on kumpuamassa. Eilen kaivoin pitkästä aikaa jauhopussit ja kananmunat pöydälle ja leipasin muffinsseja.

Hommahan ei sujunut alkuunkaan niinkun mutkattomasti. Lomallakin koitin leipoa, mutta sähkövatkain kärvähti. Nyt koitin taas, ja se meni juurikin näin että "miten tämä taikina on näin paksua? Lisäämpäs vähän maitoa. Ai kato, en ollutkaan laittanut maitoa vielä lainkaan. Maistuupas taikina oudolta. Ainiin. sokeri puuttuu."- tyyliin. Ja ohje oli vielä sekoita vain ainekset keskenään ja paista.
Lomalta paluu, minkäs teet.

Kun pääsin kuvaushetkeen, se innostus tähän hommaan vain jostain alkoi palailemaan: "Laitanko lautasen tähän viereen ja olisiko kukan paikka tuossa parempi?" Järkkäriä en ollut pidellyt koko kesän aikana kädessä kuin sen hetken kun ojensin sen esikoiselleni joka lähti kuvailemaan omia juttujaan. (onkin muuten todella hyvä kuvaaja, synnynnäinen valokuvaaja!) Latasin kuvia koneelle, aloin rajailemaan ja vähän säätelemään valotuksia. Ai että, tämähän olikin näin kivaa!

Mukava olla täällä taas. Ensi viikolla vietetään esikoisen syntympäiviä ja sinnehän taas tehdään leivonnaisia joten paljon herkkujuttuja tulossa. :)


Mukavaa ja lämmintä elokuuta!

Johanna

Sitruuna-kardemummamuffinssit

Joskus leivontainspiraation saamiseksi riittää jonkin tietyn raaka-aineen olemassaolo. Tänään katseeni osui kulhossa nököttäviin sitruunoihin jotka ihan vaatimalla vaativat päästä muffinsseihin.

Sitruuna-kardemummamuffinssit

( 12 kpl )

3.5 dl vehnäjauhoja

1.5 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

3/4 dl maitoa

100g voita 

2 kananmunaa

1/4 dl sitruunanmehua (=1 sitruuna)

½ tl kardemummaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja maito kattilassa, lisää kuivien aineksien joukkoon. 

Lisää kananmunat ja sekoita. Lisää lopuksi sitruunanmehu, sekoita tasaiseksi ja lusikoi muffinivuokiin muffinipellille. 

Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia